vol 2. - Sosiologian ja vallan suhteesta

Niin, sosiologian suhde yhteiskuntaan ja valtaan. Merkittävämmät oppi-isämme Marx, Weber ja Durkheim olivat kaikki omalla yhteiskuntateoreetikkoja. He halusivat kokonaisvaltaisesti ymmärtää ympärillään näkyvää yhteiskuntaa, sitä mistä se tulee ja minne se on menossa. Millainen nykypäivänä on suomalaisen sosiologian rooli yhteiskunnasta ja sen tilasta käytävässä keskustelussa?

Vuoden 2003 sosiologipäivillä aiheena oli sosiologian valta. 2000-luvun vaihdetta on kuvattu suomalaisen sosiologian murrostilaksi tai kriisiksi. 1990-lukua hallitsi konstruktionismi, jossa yhteiskunta ja sen ongelmat näyttäytyvät kielen kautta luotuja instituutioina. Monet totesivat, että todellisten ongelmakohtien tutkimuksen sijaan keskityttiin siihen kuinka näitä kohteita kielellisesti käsitellään. Raija Julkunen sanoi vuonna 2003 sosiologipäivien yleisesitelmässään osuvasti suomalaisen sosiologian tunnuspiirteen olevan valtaa välttelevä tiede. Niin kutsutun "yksityisen" tutkimus on vallannut alaa, kuka haluaisi ottaa vastuun sanoa jotain julkisesta?

Ovatko muut yhteiskuntatieteelliset tieteenalat vieneet sosiologialta sen tehtävän keskittyä kokonaisvaltaisiin yhteiskuntaa koskettaviin kysymyksiin? Eikö sosiologian panosta yhteiskunta-analyysiin tarvita kun muun muassa yhteiskuntapolitiikka, kansantaloustiede, journalistiikka ovat yhteiskunnallisen neuvonantajan asemassa? Sosiologian vahvuutena on kuitenkin sen kyky puhutella suurta yleisöä. Pystymme luomaan humaania, yksilöstä ja hänen tarpeistaan lähtevää tutkimusta. Voimme toimia yhteiskunnallisen vuoropuhelun välittäjänä ja herättäjinä tuottamalla kriittistä tutkimustietoa kansallisissa ja kansainvälisissä hermopisteissä olevista alueista.

Ovatko sosiologit ottaneet tuota paikkaansa jonka Julkunen kehoittaa meitä puheessaan ottamaan? Sosiologia tänä päivänä on pluralistinen tiede ja tutkimusta tehdään elämän ja yhteiskunnan jokaiselta saralta. Silti sosiologit loistavat poissaolollaan yhteiskunnallisen keskustelun ytimestä. Nyt jos koskaan tarvittaisiin suomalaista, sosiologista ja kriittistä tutkimusta yhteiskunnan tilasta.

Julkusen hienoa lausetta vielä lainaten: "miten voisi ajatella vastavirtaan ja silti ajatella eteenpäin, tehdä maailmasta kotoista ja pitää yllä toivoa?"

Lähde: Julkunen, Raija (2003) Sosiologia - valtaa välttelevä tiede? Sosiologipäivien yleisesitelmät. Julkaistu Sosiologia-lehdessä numerossa 2/2003.

Kirjoittanut: Kristiina